Tiedusteluvalvontavaltuutettu ja tietosuojavaltuutettu

Tiedustelutoiminnan kokonaisuutta kuvataan usein tiedustelusyklinä, joka koostuu toiminnan ohjauksesta (tiedusteluprioriteettien asettaminen), tiedonhankinnasta, tiedon prosessoinnista, tiedon analysoinnista ja tiedon jakamisesta. Toiminnan tietointensiivisen luonteen vuoksi sen valvonta kuuluu kahden erityisvaltuutetun, tiedusteluvalvontavaltuutetun ja tietosuojavaltuutetun, tehtäväalueisiin.

Tiedustelulaeissa säädetään salaisten tiedustelumenetelmien käyttämisestä. Muiden tiedonhankintaa, tiedon prosessointia ja analysointia sekä tiedon jakamista koskevien ”tiedollisten toimivaltuuksien” sääntely hajautuu useisiin eri lakeihin. Avointen lähteiden tiedustelu ei puolestaan vaadi erikseen säädettyjä toimivaltuuksia.

Tiedollisiin toimivaltuuksiin vaikuttaa se, onko kysymys henkilötiedoista vai muista tiedoista, rekisteriin tallennetuista vai tallentamattomista tiedoista ja julkisista vai salassa pidettävistä tiedoista.

Kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvään henkilötietojen käsittelyyn ei sovelleta EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja sitä täydentävää kansallista tietosuojalakia vaan kansallista rikosasioiden tietosuojalakia, jolla on pantu täytäntöön EU:n rikosasioiden tietosuojadirektiivi. Tiedusteluviranomaisiin sovelletaan lisäksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa ja Puolustusvoimissa annettuja lakeja. Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa on oma lukunsa Suojelupoliisin henkilötietojen käsittelystä. Henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetussa laissa taas on säännökset sotilastiedustelurekisteristä ja turvallisuustietorekisteristä.

Rikosasioiden tietosuojalakia ja muuta tietosuojalainsäädäntöä sovelletaan sellaiseen henkilötietojen käsittelyyn, joka on kokonaan tai osittain automaattista taikka jossa käsiteltävät tiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa rekisteri tai sen osa. Tietosuojalainsäädännön henkilötiedon, henkilötietojen käsittelyn ja rekisterin määritelmät ovat laaja-alaiset.

Tiedusteluviranomaiset voivat hankkia tietoja paitsi salaisia tiedustelumenetelmiä käyttämällä ja avoimista lähteistä myös toisilta viranomaisilta. Viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon liittyy tässä ja yleisemminkin monimutkainen sääntelykokonaisuus. Kyse voi olla oikeudesta saada tietoja toiselta viranomaiselta, toisen viranomaisen oikeudesta tai velvollisuudesta antaa tietoja taikka toisen viranomaisen oikeudesta poiketa vaitiolovelvollisuudesta. Tietojen antaminen voi tapahtua pyynnöstä tai oma-aloitteisesti. Rekisteriin tallennettujen tietojen osalta voidaan luovuttaa yksittäinen tieto taikka tietoja voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Kansainvälinen tiedonvaihto on lisäksi oma lukunsa. Tiedustelulaeissa ja tiedusteluviranomaisten henkilötietojen käsittelyyn sovellettavissa laeissa on säännöksiä myös tietojen saannista yksityisiltä tahoilta.

Tiedon prosessointi on tietojen jäsentämistä ja yhdistämistä. Tiedustelutoiminnan perusluonteeseen kuuluu vahvistamattomien tietojen ja heikkojen signaalien yhdistely tietojen jatkokäsittelyn suuntaamiseksi. Hankittua prosessoimatonta ja analysoimatonta raakatietoa ei saada oikeusturvasyistä käyttää sellaisenaan yksilöiden oikeuksiin tai velvollisuuksiin vaikuttavaan päätöksentekoon. Tietoja voidaan myös tallentaa rekisteriin niiden mahdollista myöhempää käyttöä varten. Rekisteriin tallennettaviin tietoihin on liitettävä mahdollisuuksien mukaan arvio tietojen antajan tai lähteen luotettavuudesta ja tietojen oikeellisuudesta.

Käsiteltävän asian kannalta eri asemassa olevien rekisteröityjen tiedot sekä tosiseikkoihin perustuvat tiedot ja henkilökohtaisiin arvioihin perustuvat tiedot on pyrittävä erottamaan toisistaan. Rekistereihin tallennettujen henkilötietojen käytön osalta ovat niihin liittyvä lähtökohtainen käyttötarkoitussidonnaisuus ja niiden rekistereissä säilyttämiselle säädetyt enimmäisajat tietosuojan kannalta merkityksellisiä. Suojelupoliisin rekisteritietojen sekä Puolustusvoimien sotilastiedustelurekisterin ja turvallisuustietorekisterin tietojen säilyttämisen tarpeellisuutta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein. Suojelupoliisin rekisteritiedot poistetaan pääsääntöisesti 25 vuoden kuluttua, Puolustusvoimien sotilastiedustelurekisterin tiedot viimeistään 50 vuoden kuluttua ja Puolustusvoimien turvallisuustietorekisterin tiedot viimeistään 25 vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä. Turvallisuusselvitysten laatiminen on erikseen säännelty rekisteriin tallennettujen tietojen käyttötarkoitus. Turvallisuusselvityksiä laadittaessa voidaan hyödyntää muun muassa Suojelupoliisin rekisteritietoja ja Puolustusvoimien turvallisuustietorekisterin tietoja.

Tiedon jakeluun liittyen edellä viranomaisten välisen tiedonvaihdon sääntelystä todettu koskee myös tiedustelutietojen luovuttamista toiselle viranomaiselle. Tiedustelulaeissa ja tiedusteluviranomaisten henkilötietojen käsittelyyn sovellettavissa laeissa on säännöksiä myös tietojen luovuttamisesta yksityisille tahoille.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on valvoa tiedustelumenetelmien ja tiedustelutietojen käytön sekä muun tiedustelutoiminnan lainmukaisuutta. Suojelupoliisin osalta tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoo tiedustelutoiminnan lisäksi sen muutakin toimintaa. Tiedusteluvalvontavaltuutetulle voi kannella jokainen, joka katsoo, että tiedustelutoiminnassa on rikottu hänen oikeuksiaan tai menetelty muutoin lainvastaisesti. Tiedustelutoiminnan kohteena ollut tai henkilö, joka epäilee, että häneen on kohdistettu tiedustelua, voi pyytää tiedusteluvalvontavaltuutettua tutkimaan häneen kohdistuneen tiedustelumenetelmän käytön lainmukaisuuden. Tiedustelulaeissa tiedonhankinnan asianosaisjulkisuudelle säädetyt rajoitukset vaikuttavat myös tiedusteluvalvontavaltuutetun mahdollisuuksiin paljastaa mahdollista tiedonhankintaa koskevia tietoja kantelun tekijälle tai tutkimispyynnön esittäjälle. Tiedusteluvalvontavaltuutettu voi määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi.

Tietosuojavaltuutettu paitsi toimii EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuna kansallisena valvontaviranomaisena myös valvoo kansallisen rikosasioiden tietosuojalain noudattamista. Tietosuojavaltuutetulla on lisäksi oikeus tutustua laadittuihin turvallisuusselvityksiin niiden henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden tarkastamiseksi. Rekisteröidyillä itsellään ei ole tarkastusoikeutta Suojelupoliisin rekisteritietoihin taikka Puolustusvoimien sotilastiedustelurekisteriin tai turvallisuustietorekisteriin. Rekisteröity voi kuitenkin pyytää tietosuojavaltuutettua tarkastamaan henkilötiedot ja niiden käsittelyn lainmukaisuus. Rekisteröidyllä on oikeus saattaa asia toimenpidepyynnöllä tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi, jos rekisteröity katsoo, että kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvässä häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan kansallista rikosasioiden tietosuojalakia tai muuta henkilötietojen käsittelyä koskevaa lakia. Tietosuojavaltuutettu voi asettaa väliaikaisen tai pysyvän kiellon tai muun rajoituksen henkilötietojen käsittelylle sekä määrätä henkilötietojen oikaisemisesta, poistamisesta ja käsittelyn rajoittamisesta.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun valvonta painottuu tiedusteluoperaatioihin ja niissä käytettäviin salaisiin tiedustelumenetelmiin. Tiedusteluoperaatioiden varsinaisina kohteina ovat valtion ja sen väestön turvallisuutta vaarantavat vieraat valtiot, terroristiryhmät ja järjestäytyneet rikollisryhmät. Tietosuojavaltuutetun valvonta painottunee tiedustelutoiminnan osalta tiedusteluviranomaisten rekisterinpitoon. Rekisterinpitoon liittyvä tietosuoja on keskeinen osa yksittäisten luonnollisten henkilöiden yksityisyyden suojaa. Valtuutettujen tehtäväalueet eivät ole kuitenkaan täysin erillisiä: myös tiedustelutietojen tallentaminen rekisteriin niiden mahdollista myöhempää käyttöä varten ja tiedustelutietojen luovuttaminen ovat tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtäväalueeseen kuuluvaa tiedustelutietojen käyttöä käsitteen laajassa merkityksessä ja tietosuojavaltuutetun tehtäväalueeseen kuuluvaan henkilötietojen käsittelyyn sisältyvät myös rekisteriin tallennettavien henkilötietojen kerääminen ja rekisteriin tallennettujen henkilötietojen luovuttaminen. Tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminto on sijoitettu hallinnollisesti tietosuojavaltuutetun toimiston yhteyteen, mikä tarjoaa hyvät puitteet myös valtuutettujen toiminnan yhteensovittamiselle ja muulle toiminnalliselle yhteistyölle.

Kimmo Hakonen
tiedusteluvalvontavaltuutettu