Menu

Tiedustelutoiminnan organisointitapoja – vertailussa Pohjoismaat

2.9.2020 9.09
Kolumni

Tiedustelutoiminta on organisoitu eri maissa eri tavoilla. Organisointitavoissa on eroja myös muuten yhteiskunta- ja oikeusjärjestyksiltään samankaltaisten Pohjoismaiden välillä.

Turvallisuus- ja tiedustelupalvelut

Turvallisuus- ja tiedustelupalvelut voidaan jakaa monivivahteista kenttää hieman yksinkertaistaen siviiliturvallisuuspalveluihin, siviilitiedustelupalveluihin, sotilasturvallisuuspalveluihin ja sotilastiedustelupalveluihin.

Siviiliturvallisuuspalvelut hankkivat tietoja muista kuin sotilaallisista uhista. Siviiliturvallisuuspalvelujen tiedonhankinnan kohteena voivat olla sekä ei-valtiolliset toimijat että valtiolliset toimijat. Operatiivista siviilitiedustelua kohdistetaan esimerkiksi terroristijärjestöjen toimintaan ja operatiivista siviilivastatiedustelua esimerkiksi vieraiden valtioiden harjoittamaan tiedustelutoimintaan.

Myös siviilitiedustelupalvelut hankkivat tietoja muista kuin sotilaallisista uhista. Strategisella siviilitiedustelulla hankitaan tietoja ulko- ja turvallisuuspoliittisesta toimintaympäristöstä. Siviilitiedustelun kohteena voi olla myös yhteiskuntajärjestystä vaarantava toiminta, mutta kansanvaltaisessa yhteiskunnassa tiedustelumenetelmien käytön kynnyksen tulee olla varsinkin tällöin korkea. Kyseeseen tulevat ainoastaan sellaiset konkreettiset uhat, joita koskeva tietojen hankkiminen kuuluu edellä tarkoitettujen operatiivista siviilitiedustelua harjoittavien siviiliturvallisuuspalvelujen tehtäviin.

Sotilasturvallisuuspalvelut hankkivat tietoja sotilaallisista uhista. Sotilasturvallisuuspalvelujen tiedonhankinnan kohteena ovat valtiolliset toimijat. Operatiivista sotilasvastatiedustelua kohdistetaan esimerkiksi vieraan valtion sotilaallisen toimintansa osana harjoittamaan tiedustelutoimintaan.

Myös sotilastiedustelupalvelut hankkivat tietoja sotilaallisista uhista. Operatiivista sotilastiedustelua kohdistetaan vieraan valtion sotilaalliseen toimintaan liittyviin konkreettisiin kohteisiin ja strategisella sotilastiedustelulla hankitaan tietoja turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta toimintaympäristöstä.

Kohteenaan olevan toiminnan luonteen vuoksi siviiliturvallisuuspalvelut ja sotilasturvallisuuspalvelut harjoittavat lähinnä kotimaantiedustelua. Siviilitiedustelupalvelut ja sotilastiedustelupalvelut harjoittavat puolestaan lähinnä ulkomaantiedustelua.

Pohjoismaista vertailua

Suomessa Suojelupoliisi toimii siviiliturvallisuuspalveluna ja siviilitiedustelupalveluna. Pääesikunnan tiedusteluosasto ja sen alainen Puolustusvoimien tiedustelulaitos toimivat sotilastiedustelupalveluna ja sotilasturvallisuuspalveluna.

Ruotsissa Turvallisuuspoliisi (Säkerhetspolisen, SÄPO) toimii siviiliturvallisuuspalveluna. Sotilaallinen tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu (Militär underrättelse- och säkerhetstjänsten, MUST) toimii sotilastiedustelupalveluna, siviilitiedustelupalveluna ja sotilasturvallisuuspalveluna.

Norjassa Poliisin turvallisuuspalvelu (Politiets sikkerhetstjeneste, PST) toimii siviiliturvallisuuspalveluna. Tiedustelupalvelu (Etterretningstjenesten, E-tjenesten) toimii sotilastiedustelupalveluna ja siviilitiedustelupalveluna. Norjassa toimii myös Puolustusvoimien turvallisuusosasto (Forsvarets sikkerhetsavdelning, FSA), mutta se ei ole toimivaltuuksiensa puolesta varsinainen sotilasturvallisuuspalvelu, vaikka kuuluukin Norjan tiedusteluvalvontaelimen valvottavien piiriin.

Tanskassa Poliisin tiedustelupalvelu (Politiets efterretningstjenesten, PET) toimii siviiliturvallisuuspalveluna. Puolustusvoimien tiedustelupalvelu (Forsvarets efterretningstjenesten, FE) toimii sotilastiedustelupalveluna ja siviilitiedustelupalveluna. FE:n alainen Sotilaallinen turvallisuuspalvelu (Militære sikkerhedstjeneste) toimii sotilasturvallisuuspalveluna.

Ruotsin MUST:n, Norjan E-tjenestenin ja Tanskan FE:n toiminta voi koskea vain ulkomaisia olosuhteita. E-tjenestenin tiedonhankintaa ei saada kohdistaa Norjassa oleviin henkilöihin, poikkeuksena vieraan valtion puolesta toimivat ulkomaalaiset tai valtiottomat henkilöt. FE saa kohdistaa tiedonhankintaa henkilöön, jolla on kotipaikka Tanskassa, ainoastaan henkilön ollessa ulkomailla.

Tämänkaltaisten rajoitusten taustalla lienee herkkyys, jota liittyy kohteiltaan ja toimivaltuuksiltaan usein turvallisuuspalveluja väljemmin säänneltyjen tiedustelupalvelujen toimintaan kotimaassa. Rajoitukset voivat tosin olla myös ongelmallisia kansainvälistyneessä toimintaympäristössä ja ihmisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Herkkyyttä liittyy myös sotilasorganisaatioon kuuluvien viranomaisten toimintaan normaaliolojen sisäisen turvallisuuden tehtävissä.

Ruotsissa on signaalitiedustelua varten erillinen viranomainen Puolustusvoimien radiolaitos (Försvarets radioanstalt, FRA). Suomessa signaalitiedustelun toteuttaminen kuuluu Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen, Norjassa E-tjenestenin ja Tanskassa FE:n tehtäviin.

Poliisi- ja sotilasviranomaiset

Suomen Suojelupoliisi, Ruotsin SÄPO, Norjan PST ja Tanskan PET kuuluvat maidensa poliisiorganisaatioihin. Joissakin maissa siviiliturvallisuuspalvelu on muu siviiliviranomainen kuin poliisiviranomainen.

Suomen Pääesikunnan tiedusteluosasto ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos, Ruotsin MUST ja FRA, Norjan E-tjenesten (ja FSA) sekä Tanskan FE kuuluvat puolestaan maidensa sotilasorganisaatioihin.

Suomessa Suojelupoliisilla on sekä siviilitiedustelun toimivaltuudet että muiden poliisiyksiköiden tapaan rikoksia estävän ja paljastavan rikostiedustelun toimivaltuudet. Vastaavasti Pääesikunnan tiedusteluosastolla ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksella on sekä sotilastiedustelun että rikoksia estävän ja paljastavan rikostiedustelun toimivaltuudet. Suojelupoliisilla ei sen sijaan ole muista poliisiyksiköistä poiketen rikoksia selvittävän rikostiedustelun toimivaltuuksia. Sama koskee Pääesikunnan tiedusteluosastoa ja Puolustusvoimien tiedustelulaitosta. Suojelupoliisin sekä Pääesikunnan tiedusteluosaston ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen siviili- tai sotilastiedustelun toimivaltuuksista on säädetty lähtökohtaisesti yhtä täsmällisesti ja tarkkarajaisesti kuin rikostiedustelun toimivaltuuksista.

Ruotsissa SÄPO:lle, Norjassa PST:lle tai Tanskassa PET:lle ei kuulu siviili- tai sotilastiedustelutehtäviä, mutta niillä on rikosten estämiseen ja paljastamiseen sekä rikosten selvittämiseen liittyviä tehtäviä.

Ruotsissa MUST:lla ja FRA:lla, Norjassa E-tjenestenillä sekä Tanskassa FE:llä on siviili- ja sotilastiedustelutehtäviä, mutta niille ei kuulu rikosten estämiseen ja paljastamiseen eikä rikosten selvittämiseen liittyviä tehtäviä.

Siviili- tai sotilastiedustelu, rikostiedustelu rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi sekä rikostiedustelu rikosten selvittämiseksi muodostavat jatkumon kansallista turvallisuutta uhkaavien rikosten torjunnassa. Toimintojen vastuuttaminen samoille viranomaisille mahdollistaa joustavamman siirtymisen jatkumon vaiheesta toiseen, mutta synnyttää samalla tarpeen arvioida organisaatiorakennetta kussakin jatkumon vaiheessa hankittujen tietojen käyttötarkoitussidonnaisuuden kannalta. Kohteiltaan väljemmin säännellyn ja pitemmälle salassa pidettävän siviili- tai sotilastiedustelun sekä rikosten esitutkinnan ja siihen liittyvän salaisten ja muiden pakkokeinojen käytön organisatorinen erottaminen toisistaan on perusteltua oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi.

Kimmo Hakonen
Tiedusteluvalvontavaltuutettu