Yksilö ja yhteiskunta

30.9.2019 10.41
Kolumni

Suomen käynnissä olevan EU-puheenjohtajuuskauden yhtenä keskeisenä teemana on demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kolmiyhteys. Tiedusteluvalvonta tukee osaltaan tiedustelutoiminnan asianmukaista asemoitumista suhteessa tähän kolmiyhteyteen.

Kolmiyhteyden keskiössä on yksilön suhde yhteiskuntaan. Demokratia tarkoittaa yksilötasolla osallisuutta eli yksilön perusoikeutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon sekä yhteiskunnan tasolla parlamentaarista, valtiovallan kolmijako-oppiin perustuvaa valtiojärjestystä. Oikeusvaltioperiaatteen mukaan julkisen vallan käytön ja yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien tulee perustua demokraattisesti säädettyyn lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Julkisen vallan on turvattava yksilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Ensimmäisen sukupolven perus- ja ihmisoikeudet eli vapausoikeudet sekä kansalais- ja poliittiset oikeudet suojaavat yksilöä julkista valtaa vastaan. Toisen sukupolven taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet velvoittavat julkista valtaa turvaamaan yksilön mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään. Perus- ja ihmisoikeuksilla on julkisen vallan ja yksilön välisen vertikaalisen vaikutuksen lisäksi horisontaalinen ulottuvuus. Julkisen vallan on suojattava yksilöä myös toisten yksilöiden tai yksityisten yhteisöjen taholta tulevilta perus- ja ihmisoikeusloukkauksilta. Esimerkiksi yksilön yksityisyyden suoja suhteessa monikansallisiin yrityksiin on korostunut globalisaation ja digitalisaation myötä.

Yksilöiden perusoikeudet voivat toteutua täysimääräisesti vain taloudellisesti kestokykyisessä ja turvallisessa yhteiskunnassa. Yksilöllä onkin suhteessa yhteiskuntaan perusoikeuksien lisäksi perusvelvollisuuksia, kuten yhteiskunnan taloudellista kestokykyä tukeva verovelvollisuus ja yhteiskunnan turvallisuutta äärimmillään tukeva maanpuolustusvelvollisuus. On alettu puhua myös sellaisista kolmannen sukupolven kollektiivisista perusoikeuksista kuin oikeus rauhaan, oikeus terveelliseen ympäristöön, oikeus kehitykseen ja kansojen itsemääräämisoikeus.

Kansallisessa turvallisuudessa ei asetelmana ole yksilön perusoikeus, esimerkiksi yksityisyyden suoja, suhteessa toisen yksilön perusoikeuteen, esimerkiksi henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Kansallista turvallisuutta ylläpidettäessä suojataan kollektiivista yhteiskuntajärjestystä. Demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen perusteisiin kuuluvat ihmisarvon loukkaamattomuus ja yksilön perusoikeudet.

Vakavakaan yksittäisen yksilön yksittäinen teko ei aiheuta yleensä tiedustelulainsäädännössä tarkoitettua vakavaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Vieraat valtiot, terroristiryhmät ja järjestäytyneet rikollisryhmät sen sijaan voivat kyetä tällaisen uhan aiheuttamaan. Tiedustelumenetelmien käytön edellytysten kannalta on merkitystä myös sillä, että valtion edustajana taikka terroristiryhmän tai järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä toimiminen ei ole perusoikeutena turvattua yksityiselämää käsitteen aidossa merkityksessä.

Tiedustelun kohteen luonne vaikuttaa myös velvollisuuteen ilmoittaa tiedustelusta sen kohteelle. Toisin kuin yksittäisen yksilön yksittäisen teon osalta vieraan valtion taikka terroristiryhmän tai järjestäytyneen rikollisryhmän jatkuvan toiminnan osalta kansallisen turvallisuuden varmistaminen voi vaatia tiedustelusta ilmoittamisen lykkäämistä tai ilmoituksen kokonaan  tekemättä jättämistä.

Globalisaatio ja digitalisaatio ovat muokanneet toimintaympäristöä yksilöidenkin vaarallisuuteen vaikuttavalla tavalla. Yksilöt voivat vaikuttua ja vaikuttaa sosiaalisen median löyhissä yhteisöissä. Myös yksilöt voivat omata kyvykkyyden yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vaarantaviin kyberhyökkäyksiin.

Rikostorjuntatoimivaltuuksia väljemmin säännellyillä tiedustelutoimivaltuuksilla hankittujen tietojen käyttämistä rikostorjuntaan on rajoitettu niin kutsutuilla palomuurisäännöksillä. Yksilötasolla on kysymys vähäisemmistä teoista epäiltyjen oikeusturvan ja vakavampien tekojen asianomistajien oikeusturvan yhteensovittamisesta. Yhteiskunnan tasolla voidaan joutua punnitsemaan rikosvastuun toteutumisen merkitystä suhteessa ulko- ja turvallisuuspoliittisiin näkökohtiin. Näkökohdat voivat liittyä sekä tiedustelun kohteisiin että tiedustelun kansainvälisiin yhteistyösuhteisiin.

Demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kolmiyhteys suuntaa myös tiedusteluvalvontaa. Tiedustelua saadaan kohdistaa demokraattista yhteiskuntajärjestystä uhkaavaan toimintaan, mutta ei lailliseen yhteiskunnalliseen toimintaan. Tiedustelumenetelmien käytössä on noudatettava tarkoin lakia. Yksilöiden yksityisyyteen ja muihin perusoikeuksiin puututtaessa on noudatettava suhteellisuusperiaatetta, vähimmän haitan periaatetta ja tarkoitussidonnaisuuden periaatetta sekä syrjinnän kieltoa.

Kimmo Hakonen
tiedusteluvalvontavaltuutettu