Tiedusteluvalvonta tukee perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista
Tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoo siviili- ja sotilastiedustelun laillisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa. Tiedustelutoiminnan valvontaa koskeva laki tuli voimaan helmikuussa 2019.
Valtuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. 1.5.2019 alkaen tiedusteluvalvontavaltuutettuna toimii Kimmo Hakonen. Hän aloittaa varsinaisen valvontatoimintansa 1.6.2019 siviili- ja sotilastiedustelulakien tullessa voimaan.
Ajankohtaista
Sotilaat ja siviilit
Sotilastiedustelulla ja siviilitiedustelulla on sama perimmäinen tarkoitus: kansallisen turvallisuuden ylläpitäminen hankkimalla tietoja ylimmän valtiojohdon päätöksenteon tukemiseksi ja turvallisuusviranomaisten tehtävien suorittamista varten. Lainsäädännössä sotilastiedustelu ja siviilitiedustelu on kuitenkin erotettu toisistaan. Säädöstason erovaisuudet liittyvät toimivaltuuksiin ja päätöksentekorakenteisiin ja johtuvat tiedustelun kohteiden erilaisuudesta.
Tiedustelulainsäädännön peruskäsitteet
Tiedusteluvalvontavaltuutetun keskeisimpänä yhteiskunnallisena tehtävänä on valvoa tiedustelutoiminnan ja tiedustelutoimivaltuuksien käytön kohdistamisen lainmukaisuutta. Kun valtuutettu saa tiedon kaikista tiedustelumenetelmien käyttöä koskevista päätöksistä, hänelle muodostuu tämän valvontatehtävän perustaksi kattava kokonaiskuva sekä siviili- että sotilastiedustelun kohdentumisesta.