Tiedusteluvalvonta tukee perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista
Tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoo siviili- ja sotilastiedustelun laillisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa. Tiedustelutoiminnan valvontaa koskeva laki tuli voimaan helmikuussa 2019.
Valtuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. 1.5.2019 alkaen tiedusteluvalvontavaltuutettuna toimii Kimmo Hakonen. Hän aloitti varsinaisen valvontatoimintansa 1.6.2019 siviili- ja sotilastiedustelulakien tullessa voimaan.
Ajankohtaista
Normaalioloista poikkeusoloihin
Siviili- ja sotilastiedustelu on kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaa toimintaa koskevaa salaista tiedonhankintaa. Siviili- ja sotilastiedustelun keskeisenä tarkoituksena on ennakkovaroituksen antaminen sellaisesta tilanteesta, joka uhkaisi toteutuessaan kansallista turvallisuutta. Kyse olisi tällöin ainakin normaaliolojen vakavasta häiriötilanteensa tai jopa poikkeusoloista.
Siviili- ja sotilastiedustelun oikeusturvajärjestelyt
Rikostiedustelun tai siviili- ja sotilastiedustelun salaisen tiedonhankinnan yhteydessä ei ole katsottu tehtävän sellaisia kohdehenkilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevia päätöksiä, jotka henkilön olisi voitava saattaa tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäviksi. Kun salaisella tiedonhankinnalla voidaan kuitenkin puuttua kohdehenkilön perusoikeuksiin, esimerkiksi luottamuksellisen viestin salaisuuteen, kotirauhaan tai muuhun yksityiselämän suojaan, tiedonhankintaan on liitettävä muunlaisia oikeusturvajärjestelyjä.