Tiedusteluvalvonta tukee perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista
Tiedusteluvalvontavaltuutettu valvoo siviili- ja sotilastiedustelun laillisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa. Tiedustelutoiminnan valvontaa koskeva laki tuli voimaan helmikuussa 2019.
Valtuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. 1.5.2019 alkaen tiedusteluvalvontavaltuutettuna toimii Kimmo Hakonen. Hän aloitti varsinaisen valvontatoimintansa 1.6.2019 siviili- ja sotilastiedustelulakien tullessa voimaan.
Ajankohtaista
Tiedusteluvalvonnan muodot
Tiedusteluvalvontavaltuutetun harjoittama tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonta on ennakollista, reaaliaikaista ja jälkikäteistä. Valvontamuotojen keskinäisiä painotuksia ohjaa pyrkimys valvonnan vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Ahkera mutta huonosti kohdennettu valvonta ei ole vaikuttavaa, kun taas hyvin kohdennetussa valvonnassa vaikuttavuus voidaan saavuttaa kohtuullisilla panostuksilla.
Tiedustelu ja vastatiedustelu
Siviilitiedustelulakien 11-kohtaisissa tiedustelun kohdeluetteloissa on yhtenä kohtana ulkomainen tiedustelutoiminta. Sotilastiedustelulain 7-kohtaisessa luettelossa yhtenä kohtana on puolestaan Suomen maanpuolustukseen kohdistuva tiedustelutoiminta. Vieraan valtion kansallisen turvallisuutensa ylläpitämiseksi harjoittama tiedustelu voi olla kohdevaltion näkökulmasta vastatiedustelua vaativaa vakoilua ja vieraan valtion kansallisen turvallisuutensa ylläpitämiseksi harjoittama vastatiedustelu kohdevaltion näkökulmasta vastatiedustelua vaativaa vastavakoilua.