Hyppää sisältöön

Normaalioloista poikkeusoloihin

13.9.2021 9.50
Kolumni

Siviili- ja sotilastiedustelu on kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaa toimintaa koskevaa salaista tiedonhankintaa. Siviili- ja sotilastiedustelun keskeisenä tarkoituksena on ennakkovaroituksen antaminen sellaisesta tilanteesta, joka uhkaisi toteutuessaan kansallista turvallisuutta. Kyse olisi tällöin ainakin normaaliolojen vakavasta häiriötilanteensa tai jopa poikkeusoloista.

Kansallinen turvallisuus

Kansallisessa turvallisuudessa on kyse yksittäisten yksilöiden henkilökohtaista turvallisuutta kollektiivisemmasta väestön turvallisuudesta. Väestön turvallisuuden voidaan katsoa kuuluvan niin kutsuttuihin kolmannen sukupolven kollektiivisiin perus- ja ihmisoikeuksiin. Kolmannen sukupolven perus- ja ihmisoikeudet ovat vähintäänkin ohjelmallisia tavoitteita, joiden toteutumista julkisen vallan on edistettävä, mutta ne ovat saaneet enenevässä määrin myös oikeudellista velvoittavuutta.

Kun suojataan kansallista turvallisuutta, suojataan valtion suvereniteettia eli sen alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Kansallisen turvallisuuden suojaaminen tarkoittaa meillä viime kädessä kansanvaltaisen oikeusvaltion ja sen perusoikeusjärjestelmän puolustamista. Oma kysymyksensä on valtion oikeus tai velvollisuus suojata vieraan valtion alueella oleskelevia kansalaisiaan kriisitilanteessa (vrt. kansainvälisiin sopimuksiin ja konsulipalvelulakiin perustuvat Suomen kansalaisille tai Suomessa pysyvästi asuville ulkomaalaisille kriisitilanteissa annettavat konsulipalvelut). Kyse voi olla myös kriisitilanteesta hauraassa tai kokonaan romahtaneessa valtiossa. Kansainvälinen oikeus määrittää paitsi valtioiden välisiä suhteita valtioiden suvereniteetin pohjalta, myös valtioiden ja yksilöiden välisiä suhteita ihmisoikeuksien kautta.

Valmiuslain mukaisista poikkeusoloista kansalliseen turvallisuuteen nimenomaisesti liittyvä on Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys taikka sellaisen hyökkäyksen huomattava uhka. Esimerkiksi yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin liittyviin tietojärjestelmiin tai tietoliikennejärjestelyihin kohdistuva kyberhyökkäys voidaan vakavuudestaan riippuen rinnastaa aseelliseen hyökkäykseen. Valmiuslain mukaisiin poikkeusoloihin kuuluu myös sellainen väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat. Tällainen tapahtuma tai uhka voi liittyä kansalliseen turvallisuuteen. Kyse voi olla esimerkiksi vieraan valtion harjoittamasta hybridivaikuttamisesta tai terroristijärjestön tekemästä terroriteosta.

Tiedustelulaeissa määritellyistä siviili- ja sotilastiedustelun kohteista voivat valmiuslain mukaisiin poikkeusoloihin liittyä vieraan valtion asevoimien toiminta ja sellaisen toiminnan valmistelu, terrorismi, suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä taikka yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja uhkaava toiminta sekä vieraan valtion toiminta, joka voi aiheuttaa vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille taikka taloudellisille tai muille tärkeille eduille. Terrorismin osalta terrorismirikossäännösten mukaisiin terroristisiin tarkoituksiin kuuluvat pyrkimys pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin ja pyrkimys aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtiontaloudelle tai valtion yhteiskunnallisille perusrakenteille.

Puolustustilalain mukaisen puolustustilan voivat aiheuttaa Suomeen kohdistuva sota (kansallinen turvallisuus valtion ulkoisena turvallisuutena) taikka sellaiset sotaan rinnastettavat vakavasti yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttavat sisäiset väkivaltaiset levottomuudet, joilla pyritään kumoamaan tai muuttamaan perustuslain mukainen valtiojärjestys (kansallinen turvallisuus valtion sisäisenä turvallisuutena). Puolustustila liittyy aina kansalliseen turvallisuuteen.

Siviili- ja sotilastiedustelun kohteista voivat puolustustilalain mukaiseen puolustustilaan liittyä vieraan valtion asevoimien toiminta ja sellaisen toiminnan valmistelu, terrorismi, kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä vakavasti uhkaava toiminta sekä kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä uhkaava kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus. Terrorismirikossäännösten mukaisiin terroristisiin tarkoituksiin kuuluvat pyrkimys aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa ja pyrkimys kumota oikeudettomasti jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä taikka horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä.

Perusoikeuksiin puuttuminen

Siviili- ja sotilastiedustelun tiedustelumenetelmillä sekä rikosten estämistä ja paljastamista tukevan rikostiedustelun salaisilla tiedonhankintakeinoilla ja rikosten selvittämistä tukevan rikostiedustelun salaisilla pakkokeinoilla puututaan tiedonhankinnan kohdehenkilöiden perusoikeuksiin, erityisesti luottamuksellisen viestin salaisuuteen ja muuhun yksityiselämän suojaan. Sekä siviili- ja sotilastiedustelussa että rikostiedustelussa voidaan kohdehenkilöihin kohdistettavan tiedonhankinnan yhteydessä saada tosiasiallisesti myös sivullisia koskevia tietoja.

Perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten mukaan perusoikeuksien rajoitusten on oltava hyväksyttäviä ja oikeasuhtaisia ja perusoikeuksiin puuttuvien viranomaisten toimivaltuuksien sääntelyn on oltava täsmällistä ja tarkkarajaista. Perustuslain mukaan perusoikeuksista voidaan säätää sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien poikkeusolojen aikana. Kun perusoikeuksista poiketaan poikkeusoloissa tai niitä rajoitetaan normaaliolojen ja poikkeusolojen välimaaston sijoittuvissa tilanteissa, voinee poikkeusten tai rajoitusten hyväksyttävyyden ja oikeussuhtaisuuden sekä sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden keskinäinen suhde painottua jossain määrin normaalioloista poikkeavalla tavalla. Kyse on poikkeusoloihin siirtymistä koskevan yhteiskuntapoliittisen päätöksenteon kansanvaltaisuuden ja viranomaistoiminnan johtamisen tehokkuuden yhteensovittamisesta ammatillisesti vaativissa ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa.

Rikostiedustelussa tiedonhankinnan kohteena ovat rangaistaviksi säädetyt teot ja tiedonhankinnan kohdehenkilöinä rikoksiin osalliset. Vaatimus rikoksia ja niihin osallisia koskevan sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta perustuu rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen.

Siviili- ja sotilastiedustelun osalta perusoikeuksien rajoittamisen hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden arviointiin vaikuttaa torjuttavien turvallisuusuhkien perustavanlaatuisuus. Kansallisessa turvallisuudessa on kyse väestön kollektiivisesta turvallisuudesta ja äärimmillään kansakunnan elinmahdollisuuksista.

Siviili- ja sotilastiedustelun tarkoituksena on turvallisuusuhkaa koskevan ennakkovaroituksen antaminen normaaliolojen ja poikkeusolojen välimaastoon sijoittuvissa tilanteissa. Ennakkovaroituksen antamisen mahdollistamiseksi tiedonhankinnan kohteena oleva toiminta ja tiedonhankinnan kohdehenkilöiden piiri ovat siviili- ja sotilastiedustelussa rikostiedustelua väljemmin määritettyjä. Siviili- ja sotilastiedustelussa kohdehenkilönä voi olla varsinaisen uhan aiheuttajan lisäksi sellainen muu tiedustelutehtävään liittyvä henkilö, johon kohdistettavalla tiedonhankinnalla voidaan saada tiedustelutehtävän kannalta tärkeää tietoa. Mitä väljempää viranomaisten toimivaltuuksien sääntely on, sitä tärkeämpää on suhteellisuusperiaatteen ja vähimmän haitan periaatteen noudattaminen säännöksiä sovellettaessa.

Jos turvallisuusuhkaa koskeva ennakkovaroitus saadaan siviili- ja sotilastiedustelun avulla riittävän ajoissa, voidaan mahdollisesti välttyä sellaiselta ennakoimattomalta tilanteelta, jossa uhan torjumiseksi jouduttaisiin käyttämään sotilaallisia voimakeinoja ilman edeltävää yhteiskuntapoliittista päätöksentekoa poikkeusoloihin siirtymisestä. Tarve sotilaallisten voimakeinojen käyttämiseen ennakoimattomissa uhkatilanteissa voi liittyä aluevalvontaan tai terroritekojen torjuntaan. Sotilaallisia voimakeinoja voivat käyttää erillisen käytön mahdollistavan päätöksen jälkeen aluevalvonnan yhteydessä Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos sekä ja terroritekojen torjunnan yhteydessä poliisi Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen avustamana. Aluevalvontaan liittyvän vieraan valtion vihamielisen toiminnan torjumisen yhteydessä sotilaallisia voimakeinoja voidaan käyttää myös ilman edeltävää käytön mahdollistavaa päätöstä.

Normaalioloista poikkeusoloihin siirryttäessä painottuu yksilönäkökulman ja yksityisen edun sijasta yhteisönäkökulma ja yleinen etu. Tämä voi tarkoittaa yksilöiden vapauksien rajoittamista tai yksilöille asetettavia velvollisuuksia. Kyse on yksilöiden velvollisuuksista toisia yksilöitä tai yhteiskuntaa kohtaan. Maanpuolustusvelvollisuus koskee meillä vain Suomen kansalaisia.

Siviili- ja sotilastiedustelun yhteydessä tiedonhankinnan varsinainen kohdehenkilö näyttäytyy kansalliselle turvallisuudelle uhan aiheuttavan vieraan valtion tai terroristijärjestön edustajana tai tietoisena avustajana. Henkilön toiminta vieraan valtion tai terroristijärjestön edustajana tai tietoisena avustajana ei ole hänen yksityiselämäänsä, mutta henkilön tällaiseen toimintaan kohdistettavan tiedonhankinnan yhteydessä voidaan saada tosiasiallisesti myös hänen yksityiselämäänsä koskevia tietoja.

Toiminta ulkomailla

Kansainvälinen tiedusteluyhteistyö

Kansainvälisessä tiedusteluyhteistyössä voi olla kyse aiemmin hankittujen tietojen luovuttamisesta toiselle valtiolle, tietojen hankkimisesta toisen valtion pyynnöstä tai tietojen hankkimisesta yhteistoiminnassa toisen valtion kanssa.

Kansainvälinen rikostiedusteluyhteistyö voi olla rikosten estämistä ja paljastamista tukevaa poliisiyhteistyötä tai rikosten selvittämistä tukevaa kansainvälistä oikeusapua eli oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa. Kansainvälinen rikostiedusteluyhteistyö kuuluu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan (unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue). Kansainvälinen siviili- ja sotilastiedusteluyhteistyö ei kuulu unionin toimivaltaan (jäsenvaltion kansallinen turvallisuus).

Suomalaisten viranomaisten mahdollisuuteen luovuttaa tietoja vieraalle valtiolle voi sekä kansainvälisen rikostiedusteluyhteistyön että kansainvälisen siviili- ja sotilastiedusteluyhteistyön yhteydessä vaikuttaa kyseisen tietoja vastaanottavan valtion ihmisoikeustilanne.

Kansainvälisen rikostiedusteluyhteistyön yhteydessä voidaan salaisia tiedonhankintakeinoja tai salaisia pakkokeinoja käyttää vieraan valtion pyynnöstä tai yhteistoiminnassa vieraan valtion kanssa myös sellaisten rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi tai selvittämiseksi, joilla ei ole liittymäkohtaa Suomeen. Kansainvälisen siviili- ja sotilastiedusteluyhteistyön yhteydessä tiedustelumenetelmien vieraan valtion pyynnöstä tai yhteistoiminnassa vieraan valtion kanssa käyttämisen edellytyksenä on, että tiedonhankinnan kohteena olevalla toiminnalla on liittymäkohta myös Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Kyse on tällöin toiminnasta, joka joko kohdistuu suoraan Suomeen tai on välillisesti Suomen turvallisuusympäristön kannalta merkityksellistä.

Ulkomaantiedustelu

Vieraan valtion suvereniteetista johtuen rikostiedustelua voidaan harjoittaa vieraan valtion alueella vain yhteistoiminnassa kyseisen valtion kanssa tai kyseisen valtion suostumuksella.

Siviili- ja sotilastiedustelua voidaan harjoittaa vieraan valtion alueella myös ilman kyseisen valtion suostumusta. Kotimaisella lainsäädännöllä ei voida luoda viranomaisille varsinaisia toimivaltuuksia vieraan valtion alueella toimimiseen, mutta sillä on tehty ulkomaan siviili- ja sotilastiedustelu kotimaan lainsäädännön näkökulmasta sallituksi. Tiedustelulakien mukaisesti puolustuksellisen vieraan valtion suvereniteetin kanssa ristiriidassa olevan ulkomaan siviili- ja sotilastiedustelun hyväksyttävyyteen voi vaikuttaa se, että tällaisessa siviili- ja sotilastiedustelussa on kyse toimimisesta normaaliolojen ja poikkeusolojen välimaastoon sijoittuvissa tilanteissa puolustautumiseen varautumisen tarkoituksessa (vrt. kansainvälisiin sopimuksiin perustuva diplomaattisen edustuston harjoittama tiedonhankinta kaikin laillisin keinoin).

Kansainväliset kriisit

Tiedustelulakien mukaan siviili- ja sotilastiedustelun kohteena voivat olla myös kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaava kriisi, kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden turvallisuutta vakavasti uhkaava toiminta sekä Suomen kansainvälisen avun antamisen ja muun kansainvälisen toiminnan turvallisuutta vakavasti uhkaava toiminta.

Kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan ja kansainväliseen siviilikriisinhallintaan liittyvien sotilastehtävien yhteydessä voidaan joutua toimimaan sodanomaisissa olosuhteissa. Kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen yhteisvastuulauseke, joka koskee muun muassa terrori-iskuja, ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke, joka koskee aseellisia hyökkäyksiä. Yhteisvastuulauseke kytkeytyy keskinäisen avunannon lauseketta kiinteämmin unionin päätöksentekojärjestelmään.

Tiedustelutoiminnan johtaminen ja valvonta

Kun siviili- ja sotilastiedustelussa toimitaan normaaliolojen ja poikkeusolojen välimaastoon sijoittuvissa tilanteissa ilman edeltävää yhteiskuntapoliittista päätöksentekoa poikkeusoloihin siirtymisestä, on siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan johtamiseen ja valvontaan perusteltua kytkeä elementtejä, joilla varmistetaan toiminnan lojaalius yhteiskuntapoliittisen päätöksenteon kansanvaltaisuutta kohtaan myös epävakaammissa yhteiskunnallisissa oloissa. Tämä koskee erityisesti valtion sisäisiin turvallisuusuhkiin kohdistuvaa tiedonhankintaa. Yhteiskuntajärjestyksen kansanvaltaisuuden suojaamisen nimissä ei saada loukata yhteiskuntajärjestyksen kansanvaltaisuuden perustan muodostavia yksilöiden ja yhdistysten poliittisia toimintavapauksia eli sananvapautta, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta sekä vaali- ja osallistumisoikeuksia.

Siviili- ja sotilastiedustelu voidaan jakaa tiedonhankinnan tarkoituksen perusteella strategiseen, operatiiviseen ja taktiseen tiedusteluun. Strategisella siviili- ja sotilastiedustelulla tuetaan ylimmän valtiojohdon ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa. Operatiivisella siviili- ja sotilastiedustelulla tuetaan tiedusteluviranomaisen oman toiminnan suuntaamista ja muiden viranomaisten päätöksentekoa. Valtiolla on velvollisuus turvata kaikkien alueellaan oleskelevien henkilöiden perus- ja ihmisoikeudet sekä velvollisuus tarjota kansainvälistä suojelua vieraista valtioista saapuville tällaista suojelua tarvitseville henkilöille, mutta muiden viranomaisten päätöksentekoon liittyen uhka kansalliselle turvallisuudelle voi toimia esimerkiksi viisumin, oleskeluluvan tai kansalaisuuden saamisen epäämisperusteena. Taktisella siviili- ja sotilastiedustelulla hankitaan operatiivisessa tai strategisessa siviili- ja sotilastiedustelussa tarvittavia tietoja sekä suunnataan ja suojataan tällaista tiedonhankintaa. Niin kutsutusta rynnäkkötarkkailusta viranomaistoimenpiteen suorittamisen turvallisuuden varmistamiseksi on säädetty erikseen. Sodassa tai sodanomaisissa olosuhteissa voi nimenomaisesti säännellyn sotilastiedustelun lisäksi tulla kyseeseen erikseen sääntelemätön taistelutoimiin kiinteästi liittyvä taktinen sotilastiedustelu vihollisen taistelutoimilta suojautumiseksi tai omien taistelutoimien suuntaamiseksi ja suojaamiseksi.  

Siviili- ja sotilastiedustelun toiminnallisessa johtamisessa voidaan erottaa strateginen, operatiivinen, taktinen ja tiedustelutekninen taso. Strategisella tasolla ylin valtiojohto määrittää tiedustelun kohteita koskevat painopisteet. Siviili- ja sotilastiedustelun painopisteet käsitellään valmistelevasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa, minkä jälkeen sisäministeriö antaa siviilitiedustelun painopisteet Suojelupoliisille ja puolustusministeriö sotilastiedustelun painopisteet Puolustusvoimille. Operatiivisella tasolla tiedusteluviranomaisen ylin johto (Suojelupoliisin päällikkö ja Pääesikunnan tiedustelupäällikkö) määrittää tiedustelun painopisteistä johdetut tiedustelutehtävät. Taktisella tasolla tiedusteluviranomaisen toiminnallinen johto määrittää tiedustelutehtävistä johdetut tiedusteluoperaatiot ja niissä käytettävät tiedustelumenetelmät. Tiedusteluteknisellä tasolla päätetään yksittäisen tiedustelumenetelmän käyttämisestä sekä ohjataan ja valvotaan sen käyttöä. Tiedustelumenetelmän käyttämisen mahdollistavan päätöksen tekee tiedustelumenetelmästä riippuen Helsingin käräjäoikeus, tiedusteluviranomaisen tiedustelujohtaja taikka Suojelupoliisin päällikkö tai Pääesikunnan tiedustelupäällikkö. Tiedustelumenetelmän käyttöä ohjaa ja valvoo tiedusteluviranomaisen tiedustelujohtaja.

Siviili- ja sotilastiedustelun toiminnallisen johtamisen kaikilla tasoilla tapahtuu tiedontarpeiden määrittämistä ja tiedonhankinnan vaikutusten arviointia. Strategisella tasolla painopiste on sekä tiedontarpeiden määrittämisen että tiedonhankinnan vaikutusten arvioinnin osalta ulko- ja turvallisuuspoliittisissa näkökohdissa, jotka koskevat valtioiden välisiä suhteita sekä valtion ulkoista ja sisäistä turvallisuutta (väestön turvallisuus). Ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia voi liittyä erityisesti ulkomaan siviili- ja sotilastiedusteluun sekä kansainväliseen siviili- ja sotilastiedusteluyhteistyöhön. Tiedonhankinnan vaikutusten arvioinnin osalta painopiste siirtyy strategiselta tasolta alaspäin liikuttaessa yksilöiden oikeusasemaa koskeviin vaikutuksiin. Yksilöiden oikeusasemassa on kyse sekä tiedonhankinnan kohdehenkilöiden että mahdollisten sivullisten oikeusturvasta. Esimerkiksi tiedustelumenetelmän käytön tarkemmalla toteuttamistavalla voi olla huomattava merkitys suhteellisuusperiaatteen ja vähimmän haitan periaatteen toteutumisen sekä sivullisten oikeusturvan kannalta. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että manuaalisesti käsiteltäviksi otettavat tiedot seulotaan kaikista tiedustelumenetelmää käyttämällä saaduista tiedoista automaattista tietojen käsittelyä hyödyntämällä.

Sekä siviili- ja sotilastiedustelun parlamentaarista valvontaa harjoittavan eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan että siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvontaa harjoittavan tiedusteluvalvontavaltuutetun keskeisenä yhteiskunnallisena tehtävänä on varmistaa, että siviili- ja sotilastiedustelua kohdistetaan ainoastaan kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. Tiedusteluvalvontavaliokunta valvoo erityisesti siviili- ja sotilastiedustelun strategisen tason kohdistamista sekä tiedusteluvalvontavaltuutettu siviili- ja sotilastiedustelun operatiivisen, taktisen ja tiedusteluteknisen tason kohdistamista ja siihen liittyvää yksilöiden oikeusturvan toteutumista.

Normaaliolojen ja poikkeusolojen välimaastoon sijoittuvissa tilanteissa toimittaessa korostuu tiedusteluvirkamiesten ja tiedusteluviranomaisten tietolähteiden lojaaliuden sekä henkilökohtaisen turvallisuuden merkitys. Tietolähteet ovat henkilöitä, jotka luovuttavat tiedusteluviranomaisille tietoja luottamuksellisesti.

Tiedusteluvirkamiesten ja tietolähteiden lojaalius tarkoittaa lojaaliutta Suomen valtiota ja sen kansanvaltaista päätöksentekojärjestelmää kohtaan. Kyse on tiedusteluvirkamiesten osalta tiedusteluviranomaisten sisäisestä henkilöstöturvallisuudesta, jota tuetaan Suomen kansalaisuuden kuulumisella tiedusteluvirkamiesten kelpoisuusvaatimuksiin ja tiedusteluvirkamiehistä laadittavilla laajoilla turvallisuusselvityksillä. Turvallisuusselvitykset kattavat myös henkilön ulkomaansidonnaisuudet ja niihin mahdollisesti liittyvät lojaliteettivelvoitteet vierasta valtiota kohtaan. Turvallisuusselvityksiin kytkeytyy henkilön nuhteettomuuden ja luotettavuuden seuranta.

Tiedusteluviranomaisen velvollisuus huolehtia tiedusteluvirkamiesten työturvallisuudesta perustuu työturvallisuuslaissa säädettyyn ja velvollisuus huolehtia tietolähteiden turvallisuudesta tiedustelulaeissa säädettyyn. Oma kysymyksensä on tiedusteluvirkamiehen velvollisuus toimia ulkomailla sekä velvollisuus osallistua kotimaassa tai ulkomailla hengelle tai terveydelle vaaralliseen toimintaan. Tiedusteluvirkamiehen osallistuminen ulkomaantiedusteluun edellyttää asianomaisen virkamiehen suostumusta. Tietolähteeksi ryhtyminen on meillä vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Tiedusteluvirkamiesten ja tietolähteiden turvallisuutta tukevat osaltaan tiedustelutoiminnan suojaaminen ja salassapito sekä äärimmillään todistajansuojeluohjelmasta annetun lain mukaiset toimenpiteet.

Sotilastiedustelun operatiivinen ja taktinen johtaminen on sotilaallisen toiminnan sotilaallista johtamista. Sotilaallisen toiminnan johtamisessa korostuvat esimiehen alaiselleen virkamiehelle antamien tehtävän tai toimenpiteen suorittamista koskevien hallinnon sisäisten määräysten (työnjohto- ja valvontamääräykset) sijasta sotilasesimiehen sotilaallisen päällikköasemansa perusteella alaiselleen sotilaalle antamat sotilaskäskyt. Rikoslain sotilasrikoksia koskevissa säännöksissä toisaalta säädetään esimiehen antaman lainmukaisen käskyn täyttämättä jättäminen niskoitteluna rangaistavaksi ja toisaalta mahdollistetaan esimiehen lainvastaisen käskyn täyttäneen rangaistusvastuusta vapauttaminen. Puolustustilan aikana sovellettavat sota-ajan sotilasrikoksia koskevat säännökset ovat normaaliolojen sotilasrikoksia koskevia säännöksiä ankarampia ja puolustustilan aikana sotilasrikossäännösten alaisia ovat sotilaiden lisäksi muun muassa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen siviilivirkamiehet. Sota-ajan sotilasrikoksiin kuuluu myös taistelutoimiin liittyvä taisteluvelvollisuuden rikkominen. Tasavallan presidentillä on Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ylipäällikön tehtäväänsä liittyen ylimpien valtioelinten tavanomaisesta roolista poikkeava asema Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen toiminnalliseen johtamiseen liittyviä sotilaskäskyasioita koskevassa päätöksenteossa. Presidentti voi poikkeusoloissa luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle.

Kimmo Hakonen
tiedusteluvalvontavaltuutettu

Sivun alkuun