Siviili- ja sotilastiedustelun oikeusturvajärjestelyt

Rikostiedustelun tai siviili- ja sotilastiedustelun salaisen tiedonhankinnan yhteydessä ei ole katsottu tehtävän sellaisia kohdehenkilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevia päätöksiä, jotka henkilön olisi voitava saattaa tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäviksi. Kun salaisella tiedonhankinnalla voidaan kuitenkin puuttua kohdehenkilön perusoikeuksiin, esimerkiksi luottamuksellisen viestin salaisuuteen, kotirauhaan tai muuhun yksityiselämän suojaan, tiedonhankintaan on liitettävä muunlaisia oikeusturvajärjestelyjä.

Luottamuksellisen viestin salaisuus kattaa sekä viestin sisällön että tiedot viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta. Kotirauhan piiriin kuuluvat varsinaisten asuntojen lisäksi muut asumiseen kiinteästi kytkeytyvät tilat ja paikat. Henkilön yksityiselämään sisältyvät muun muassa hänen elintapansa, vapaa-ajan harrastuksensa, perhe-elämänsä ja muut henkilökohtaiset olonsa, mutta ei esimerkiksi hänen toimintansa politiikassa, elinkeinoelämässä taikka julkisessa virassa tai tehtävässä.

Siviili- ja sotilastiedustelun erityispiirteet

Siviili- ja sotilastiedustelu on perusluonteeltaan epävarmojen tietojen ja heikkojen signaalien yhdistelemistä. Varmentamatonta tiedustelutietoa ei ole asianmukaista hyödyntää sellaisenaan yksilöiden oikeuksiin tai velvollisuuksiin vaikuttavassa päätöksenteossa, mutta sitä voidaan käyttää jatkotiedonhankinnan suuntaamiseen. Siviili- ja sotilastiedustelun yhteydessä korostuvat tietosuoja- ja henkilötietolainsäädännössä asetetut vaatimukset siitä, että tosiseikkoihin perustuvien henkilötietojen erottamiseksi henkilökohtaisiin arvioihin perustuvista henkilötiedoista on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet, ja siitä, että talletettaviin henkilötietoihin on liitettävä tarvittaessa arvio tietojen antajan tai lähteen luotettavuudesta ja tietojen oikeellisuudesta.

Siviili- ja sotilastiedustelu on sen kohteena olevan toiminnan luonteen vuoksi rikostiedustelua laaja-alaisemmin suojattua ja salassa pidettävää. Salassapito koskee myös asianosaisia eli tiedonhankinnan kohdehenkilöiltä. Erityisiä asianosaisjulkisuuden rajoituksia liittyy valtiollisten toimijoiden toimintaa koskevaan tiedonhankintaan.  

Oikeusturvaa tukevat järjestelyt

Siviili- ja sotilastiedusteluun liittyvien oikeusturvaa tukevien järjestelyjen keskeisiä elementtejä ovat tiedonhankinnan aineellisten edellytysten määrittäminen ja tiedonhankintaa koskeva päätöksentekomenettely. Oikeusturvan takeita ovat selkeä sääntely sekä hyvin koulutetut ja ohjeistetut virkamiehet sitä soveltamassa. Tiedusteluvalvontavaltuutettu voi pyrkiä tukemaan tiedustelutoimintaan liittyvän sääntelyn selkeyttä sekä tiedustelutoimintaa koskevaa koulutusta ja ohjeistamista itsenäisen ja riippumattoman laillisuusvalvojan rooliinsa sopivalla tavalla osana harjoittamaansa tiedustelutoiminnan ennakollista laillisuusvalvontaa.

Oikeusturvan toteutumista tukee myös se, että tiedustelutoimintaa koskevien tuloksellisuusodotusten yhteydessä lainmukaisuusvaatimukset ja tarkoituksenmukaisuusvaatimukset ovat ainakin osittain yhdensuuntaisia.

Tiedustelumenetelmien käyttöä koskeva päätöksenteko

Tiedusteluviranomainen tarvitsee tiedonhankinnan kohdehenkilön perusoikeuksiin merkittävästi puuttuvien tiedustelumenetelmien käyttöön Helsingin käräjäoikeuden siihen antaman luvan. Käräjäoikeus toimii tässä yhteydessä sen yleiselle tuomioistuimelle tavanomaisemman jälkikäteisen oikeussuojan antajan roolin sijasta oikeusturvan ennakollisen tukijan roolissa. Tuomioistuinten rooli rikostiedustelun salaisten pakkokeinojen ja salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöä koskevassa päätöksenteossa on yhtenä tarkasteltavana kysymyksenä parhaillaan käynnissä olevien pakkokeinolain ja poliisilain muutostarpeita kartoittavien hankkeiden yhteydessä. Teema on merkityksellinen myös siviili- ja sotilastiedustelun tiedustelumenetelmien käyttöä koskevan päätöksenteon osalta.

Käräjäoikeuden yksinomaiseen päätösvaltaan kuuluvia tiedustelumenetelmiä ovat telekuuntelu, tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, muu kuin henkilön suostumuksella toteutettava televalvonta, tukiasematietojen hankkiminen, tekninen laitetarkkailu, lähetyksen jäljentäminen, tietoliikennetiedustelua edeltävä teknisten tietojen käsittely ja tietoliikennetiedustelu.

Teknisessä kuuntelussa, teknisessä katselussa, teknisessä seurannassa ja paikkatiedustelussa päätösvalta on jaettu tiedusteluviranomaisten ja käräjäoikeuden kesken. Jos yksittäisen asian osalta on tulkinnanvaraista, kuuluuko se tiedusteluviranomaisen vai käräjäoikeuden päätösvaltaan, on perusteltua, että tuomioistuin ratkaisee asian. Jos sen sijaan on selvää, että asia kuuluu tiedusteluviranomaisen päätösvaltaan, tiedusteluviranomainen ei voi siirtää asiaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Toisin kuin rikostiedustelussa, siviili- ja sotilastiedustelussa teknistä kuuntelua ja teknistä katselua koskevissa päätöksissä voidaan tiedonhankintatoimenpiteen kohteeksi määrittää paitsi tietty tila tai paikka myös tietty henkilö tai henkilöryhmä. Kun siviili- ja sotilastiedustelun tiedustelumenetelmää ei saada kohdistaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan ja kun muuhun kotirauhan suojaamaan tilaan tai paikkaan kohdistettava tekninen kuuntelu ja tekninen katselu kuuluvat käräjäoikeuden päätösvaltaan, tiedusteluviranomaisen henkilöön tai henkilöryhmään kohdistettavaa teknistä kuuntelua tai teknistä katselua koskeva päätös ei kata tilanteita, joissa tiedonhankinnan kohdehenkilö oleskelee kotirauhan suojaamassa tilassa tai paikassa. Teknistä kuuntelua tai teknistä katselua koskevaa lupavaatimusta käsitellessään käräjäoikeuden on arvioitava muun muassa sitä, missä määrin kyseiseen kotirauhan suojaamaan tilaan tai paikkaan kohdistettavalla tiedonhankinnalla puututtaisiin myös muiden kuin tiedonhankinnan kohdehenkilön perusoikeuksiin (suhteellisuusperiaate ja vähimmän haitan periaate).

Tekniseen katseluun käytetään tilaan tai paikkaan sijoitettua kameraa. Tarkkailun ja suunnitelmallisen tarkkailun yhteydessä voidaan käyttää tilaan tai paikkaan sijoittamatonta kameraa ilman erillistä toimivaltuuttakin. Kameraa ei saada kuitenkaan käyttää sellaisessa tarkkailussa tai suunnitelmallisessa tarkkailussa, joka kohdistuu kotirauhan suojaamaan tilaan tai paikkaan.

Käräjäoikeuden päätösvaltaan kuuluvan televalvonnan, tukiasematietojen hankkimisen, teknisen kuuntelun, teknisen katselun, teknisen seurannan, teknisen laitetarkkailun, paikkatiedustelun, lähetyksen jäljentämisen ja tietoliikennetiedustelun osalta tiedusteluviranomainen saa päättää tiedustelumenetelmän käytöstä väliaikaisesti tilanteessa, jossa asia ei siedä viivytystä. Tiedusteluviranomaisen on tällöin saatettava asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi heti, kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua menetelmän käytön aloittamisesta. Käräjäoikeus käsittelee asian viivytyksettä.

Henkilön suostumuksella toteutettava televalvonta, suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, peitetoiminta, valeosto, tietolähteen ohjattu käyttö, lähetyksen pysäyttäminen jäljentämistä varten, jäljentäminen, radiosignaalitiedustelu ja ulkomaan tietojärjestelmätiedustelu kuuluvat tiedusteluviranomaisten yksinomaiseen päätösvaltaan.

Tiedusteluviranomaisten sisäisessä toimivallanjaossa tiedusteluviranomaisten päätösvaltaan kuuluvan tiedustelumenetelmän käyttämisestä päättää muun kuin yksinomaan tietoverkossa toteutettavan peitetoiminnan ja muun kuin yksinomaan yleisön saataville toimitetusta myyntitarjouksesta tehtävän valeoston osalta Suojelupoliisin päällikkö tai Pääesikunnan tiedustelupäällikkö. Radiosignaalitiedustelusta ja ulkomaan tietojärjestelmätiedustelusta päättää Pääesikunnan tiedustelupäällikkö. Henkilön suostumuksella toteutettavan televalvonnan, suunnitelmallisen tarkkailun, peitellyn tiedonhankinnan, teknisen kuuntelun, teknisen katselun, teknisen seurannan, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimisen, yksinomaan tietoverkossa toteutettavan peitetoiminnan, yksinomaan yleisön saataville toimitetusta myyntitarjouksesta tehtävän valeoston, tietolähteen ohjatun käytön, paikkatiedustelun ja jäljentämisen käyttämisestä voi päättää Suojelupoliisin päällystöön kuuluva poliisimies taikka sotilaslakimies tai muu Puolustusvoimien virkamies. Suojelupoliisin päällystöön kuuluvan poliisimiehen edellytetään muiden tiedustelumenetelmien kuin suunnitelmallisen tarkkailun, teknisen seurannan ja teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimisen osalta olevan tehtävään nimenomaisesti määrätty ja tiedustelumenetelmien käyttöön perehtynyt. Sotilaslakimiehen tai muun Puolustusvoimien virkamiehen edellytetään kaikkien tiedustelumenetelmien osalta olevan tehtävään nimenomaisesti määrätty ja tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt.

Tiedustelumenetelmien käytöstä ulkomailla ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumiseen liittyvästä tiedustelumenetelmien käytöstä päättää Suojelupoliisin päällikkö tai Pääesikunnan tiedustelupäällikkö. Tämä koskee myös tilanteita, joissa tiedustelumenetelmän käytöstä päättäisi normaalisti Suojelupoliisin päällystöön kuuluva poliisimies tai sotilaslakimies tai muu Puolustusvoimien virkamies taikka käräjäoikeus.

Tiedonsaantioikeuksien käyttöä koskeva päätöksenteko

Tiedusteluviranomaisen sisäisessä toimivallanjaossa tiedonsaantioikeuden käyttämisestä päättää tietojen yksityiseltä yhteisöltä saannin osalta Suojelupoliisin päällystöön kuuluva poliisimies taikka tehtävään määrätty tiedustelumenetelmien käyttöön erityisesti perehtynyt sotilaslakimies tai muu Puolustusvoimien virkamies.

Varsinaiset oikeusturvajärjestelyt

Siviili- ja sotilastiedustelun varsinaiset oikeusturvajärjestelyt liittyvät siviili- ja sotilastiedustelun valvontajärjestelmään, ennakolliseen oikeusturvaan ja jälkikäteisin oikeussuojakeinoihin.

Valvontajärjestelmä

Siviili- ja sotilastiedustelulle on luotu valvontajärjestelmä, joka on rikostiedustelun valvontajärjestelmää kattavampi. Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta harjoittaa siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan asianmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden parlamentaarista valvontaa. Tiedusteluvalvontavaltuutettu harjoittaa siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan lainmukaisuuden ennakollista, reaaliaikaista ja jälkikäteistä valvontaa. Tiedusteluvalvontavaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaltuutetun harjoittama valvonta kattaa Suojelupoliisin siviilitiedustelutoiminnan ja sotilastiedusteluviranomaisten sotilastiedustelutoiminnan lisäksi myös Suojelupoliisin rikostiedustelutoiminnan soveltuvin osin.

Tiedusteluvalvontavaliokunnan ja käräjäoikeuden tiedustelutoimintaan liittyvät roolit ovat valtiollisten tehtävien kolmijaon näkökulmasta erityislaatuiset. Tiedusteluvalvontavaliokunta ei tiedustelutoimintaa valvoessaan toimi eduskunnalle kuuluvan lainsäädäntövallan käytön ydinalueella. Käräjäoikeus ei puolestaan tiedustelumenetelmien käyttöä koskevaan päätöksentekoon osallistuessaan toimi tuomioistuimille kuuluvan tuomiovallan käytön ydinalueella. Tiedusteluvalvontavaliokunnalla on oikeus saada tiedusteluvalvontavaltuutetulta valvontatehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa selvitykset. Riippumattomien tuomioistuinten toiminnan valvonta ei kuulu tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtäviin ja toimivaltaan.

Tietosuojavaltuutettu valvoo myös Suojelupoliisin ja sotilastiedusteluviranomaisten henkilötietojen käsittelyä. Tietosuojavaltuutetun harjoittama valvonta painottuu tiedustelutoiminnan osalta tiedustelutietojen rekistereihin tallettamiseen ja rekistereihin talletettujen tiedustelutietojen jatkokäsittelyyn.

Myös ylimmät laillisuusvalvojat, eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri, valvovat tiedusteluviranomaisten toimintaa. Ylimpien laillisuusvalvojien tehtäviin ja toimivaltaan kuuluu myös tuomioistuinten toiminnan valvonta.

Ennakollinen oikeusturva

Tiedusteluviranomaisilla on omaan päätösvaltaansa kuuluvan tiedustelumenetelmien käytön osalta velvollisuus ilmoittaa tiedustelumenetelmän käyttöä koskevista päätöksistään viipymättä tiedusteluvalvontavaltuutetulle. Tiedusteluvalvontavaltuutetulla on oikeus määrätä lainvastaiseksi katsomansa tiedustelumenetelmän käyttö keskeytettäväksi tai lopetettavaksi ja lainvastaisesti hankitut tiedot hävitettäviksi. Tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain perustelujen mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun antama tiedustelumenetelmän käytön keskeyttämis- tai lopettamismääräys on tarkoitettu viimesijaiseksi keinoksi. Tiedusteluvalvontavaltuutetun on lain perustelujen mukaan pyrittävä ensisijaisesti muiden käytettävissään olevien toimenpiteiden avulla siihen, että lainvastaista menettelyä ei jatkettaisi tai uusittaisi.

Edellä kuvatut tiedusteluviranomaisten omaan päätösvaltaan kuuluvan tiedustelumenetelmien käytön ennakollisen oikeusturvan järjestelyt ovat tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtäväkokonaisuuden näkökulmasta osa tämän harjoittamaa tiedustelutoiminnan reaaliaikaista laillisuusvalvontaa.

Tiedusteluviranomaisilla on käräjäoikeuden päätösvaltaan kuuluvan tiedustelumenetelmien käytön osalta velvollisuus ilmoittaa käräjäoikeudelle tekemistään lupavaatimuksista viipymättä tiedusteluvalvontavaltuutetulle. Tiedusteluvalvontavaltuutetulla on läsnäolo- ja puheoikeus lupavaatimuksia käräjäoikeudessa käsiteltäessä. Tiedusteluvalvontavaltuutettu tukee näitä oikeuksiaan käyttäessään lupa-asioiden tuomioistuinkäsittelyä asiantuntijan roolistaan käsin.

Jos rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan lakia, hänellä on oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi (toimenpidepyyntö). Tietosuojavaltuutettu voi muun muassa asettaa väliaikaisen tai pysyvän kiellon tai muun rajoituksen henkilötietojen käsittelylle.

Jälkikäteiset oikeussuojakeinot

Tiedusteluviranomaisten omaan päätösvaltaan kuuluvan tiedustelumenetelmien käytön osalta jälkikäteisiä oikeussuojakeinoja ovat tiedonhankinnan kohteena olleen henkilön oikeus tehdä kantelu tai tutkimispyyntö tiedusteluvalvontavaltuutetulle. Tiedusteluvalvontavaltuutetulle voi kannella jokainen, joka katsoo, että tiedustelutoiminnassa on rikottu hänen oikeuksiaan tai menetelty muutoin lainvastaisesti. Tiedustelutoiminnan kohteena ollut henkilö tai henkilö, joka epäilee, että häneen on kohdistettu tiedustelua, voi pyytää tiedusteluvalvontavaltuutettua tutkimaan häneen kohdistuneen tiedustelumenetelmän käytön lainmukaisuuden (tutkimispyyntö).

Toisin kuin tutkimispyynnön osalta, kantelun tutkittavaksi ottamiselle on asetettu
laissa kynnys. Tiedusteluvalvontavaltuutettu tutkii kantelun, jos kantelukirjoituksen perusteella on aihetta epäillä, että tiedustelutoiminnassa on menetelty lainvastaisesti, tai jos valtuutettu katsoo, että siihen on aihetta muusta syystä.

Tiedustelutoimintaa koskeviin asianosaisjulkisuuden rajoituksiin liittyen tiedusteluvalvontavaltuutettu ei voi paljastaa tutkimispyynnön tekijälle edes sitä, että tämä ei ole ollut tiedustelumenetelmän käytön kohteena. Muussa tapauksessa kansallista turvallisuutta uhkaava taho voisi käyttää tutkimispyynnön tekemistä välineenä selvittää, miltä osin sen toiminta on tiedusteluviranomaisten harjoittaman salaisen tiedonhankinnan kohteena.
 
Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtäviin ja toimivaltaan ei kuulu arvioida tiedustelumenetelmän käyttöä koskevan asian käsitelleen käräjäoikeuden toiminnan lainmukaisuutta myöskään valtuutetulle tehtyjä kanteluja tai tutkimispyyntöjä käsitellessään.

Tiedusteluvalvontavaltuutettu voi kohdistaa valvottaviinsa erilaisia laillisuusvalvonnallisia seuraamuksia valvontatehtäviensä hoitamiseksi. Tällaisia seuraamuksia ovat ohjaavat toimenpiteet (valvottavan huomion kiinnittäminen lain tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn taikka perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edistäviin näkökohtiin sekä käsityksen lainmukaisesta menettelystä valvottavan tietoon saattaminen), valvottavalle huomautuksen vastaisen varalle antaminen sekä valvottavan menettelyä koskevan asian esitutkintaan ilmoittaminen. Jos tiedustelutoiminnassa olisi menetelty virkamiehelle virkavastuun taikka valtiolle vahingonkorvaus- tai hyvitysvastuun mahdollisesti synnyttävällä tavalla, tiedustelutoimintaa koskevista asianosaisjulkisuuden rajoituksista olisi poikettava asianosaisen oikeusturvan vaatimassa laajuudessa.   

Tiedustelumenetelmän käyttöä koskevan asian käsitellyt käräjäoikeus ei ole sellainen tiedusteluvalvontavaltuutetun valvottava, johon valtuutettu voisi kohdistaa laillisuusvalvonnallisia seuraamuksia.

Jos tiedusteluvalvontavaltuutettu ilmoittaa tiedusteluviranomaisen menettelyä koskevan asian esitutkintaan, esitutkintaviranomainen arvioi tämän jälkeen itsenäisesti, ylittyykö asiassa esitutkinnan toimittamiskynnys. Toisin kuin ylimmät laillisuusvalvojat, tiedusteluvalvontavaltuutettu ei voi määrätä esitutkintaa suoritettavaksi. Ylimpien laillisuusvalvojien oikeus määrätä esitutkinta suoritettavaksi tutkittavanaan olevan asian selvittämiseksi liittyy syyteoikeuteen, joka niillä myöskin on laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa.
 
Suojelupoliisin poliisimiehiä koskeva rikosepäily olisi niin kutsuttu poliisirikosasia, jossa esitutkintaa johtaisi syyttäjä. Sotilastiedusteluviranomaisen eli Pääesikunnan tiedusteluosaston tai Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen virkamiestä koskeva rikosepäily käsiteltäisiin epäillystä rikoksesta ja rikoksesta epäillystä henkilöstä riippuen joko sotilaskurinpitomenettelyssä tai sotilasoikeudenkäyntiasiana taikka tavallisessa rikosprosessissa. Sotilastiedusteluviranomaisten virkamiehillä ei ole muista Puolustusvoimien virkamiehistä poiketen kurinpitoesimiehen toimivaltaa alaisiinsa nähden. Sotilastiedusteluviranomaisen virkamiesten osalta kurinpitoesimiehiä, joilla olisi muun muassa velvollisuus huolehtia siitä, että sotilaskurinpitomenettelyssä tai sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävässä asiassa toimitettaisiin esitutkinta, ovat Puolustusvoimien operaatiopäällikkö ja Pääesikunnan päällikkö. Myös syyttäjä sekä elokuun alussa voimaan tulevan lainmuutoksen myötä Pääesikunnan oikeudellinen osasto ja poliisi voivat määrätä tällaisessa asiassa esitutkinnan toimitettavaksi. Sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan toimittaisi Pääesikunnan oikeudellinen osasto tai poliisi.

Edellä kuvatut tiedusteluviranomaisten omaan päätösvaltaan kuuluvaa tiedustelumenetelmien käyttöä koskevat jälkikäteiset oikeussuojakeinot liittyvät tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtäväkokonaisuuden näkökulmasta tämän harjoittamaan tiedustelutoiminnan jälkikäteiseen laillisuusvalvontaan.

Helsingin käräjäoikeuden tiedustelumenetelmän käyttöä koskevassa asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, mutta siitä saa kannella Helsingin hovioikeuteen. Helsingin hovioikeuden antamaan päätökseen saa puolestaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.

Käräjäoikeuden päätöksestä saa kannella hakijana toimineen tiedusteluviranomaisen lisäksi myös tiedusteluvalvontavaltuutettu, minkä myötä tiedustelumenetelmän käyttöä koskevan asian tuomioistuinkäsittely saa eräänlaista kaksiasianosaissuhteisuutta. Koska käräjäoikeuden päätöksestä saa kannella ilman määräaikaa, myös tiedonhankinnan kohteena ollut henkilö voi saattaa käräjäoikeuden antaman tiedustelumenetelmän käyttöä koskevan luvan lainmukaisuuden ylemmän oikeusasteen jälkikäteisesti arvioitavaksi sen jälkeen, kun ja jos hänelle on ilmoitettu tiedustelumenetelmän käytöstä.

Tiedusteluvalvontavaltuutetulla on oikeus antaa väliaikainen määräys käräjäoikeuden antamaan lupaan perustuvan tiedustelumenetelmän käytön keskeyttämisestä tai lopettamisesta. Kyse ei ole tällöin siitä, että tiedusteluvalvontavaltuutettu olisi arvioinut käräjäoikeuden antaman luvan lainvastaiseksi, vaan siitä, että tiedusteluvalvontavaltuutettu katsoo tiedusteluviranomaisen toimivan käräjäoikeuden antaman luvan vastaisesti. Tiedusteluviranomaisen on saatettava antamansa tiedustelumenetelmän käytön väliaikainen keskeyttämis- tai lopettamismääräys viipymättä tiedustelumenetelmän käyttöön luvan antaneen käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta Suojelupoliisin käsittelemiin henkilötietoihin eikä sotilastiedustelurekisterissä oleviin henkilötietoihin. Rekisteröidyllä on sen sijaan oikeus pyytää tietosuojavaltuutettua tarkastamaan noiden henkilötietojen ja niiden käsittelyn lainmukaisuus. Tietosuojavaltuutettu voi muun muassa antaa huomautuksen rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle, jos tämä on käsitellyt henkilötietoja lainvastaisesti, määrätä henkilötietojen oikaisemisesta, poistamisesta tai käsittelyn rajoittamisesta sekä määrätä rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän saattamaan henkilötietojen käsittelytoimet lainmukaisiksi.
 
Tiedusteluviranomaisen tai tuomioistuimen toiminnasta voi tehdä myös kantelun ylimmille laillisuusvalvojille. Ylimmät laillisuusvalvojat voivat kohdistaa valvottavaansa laillisuusvalvonnallisia seuraamuksia, jos tämä ovat menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä.

Kimmo Hakonen
tiedusteluvalvontavaltuutettu