Hyppää sisältöön

Sotilastiedustelun tiedustelulajit sekä siviili- ja sotilastiedustelun tiedustelumenetelmät

Julkaisuajankohta 11.5.2021 9.59
Kolumni

Vastikään julkaistussa ensimmäisessä sotilastiedustelun julkisessa katsauksessa kuvataan sotilastiedustelun tiedustelulajeja verrattain vakiintuneen kansainvälisen jaottelun mukaisesti. Omissa vuosikertomuksissani kuvaan puolestani siviili- ja sotilastiedustelun tiedustelumenetelmiä kansallisen toimivaltuussääntelyn pohjalta. Kuvausten vertailu ja yhteensovittaminen on mielenkiintoinen harjoitus.

Tiedustelulajien jaottelu perustuu osaksi tiedonhankinnan tekniseen toteuttamistapaan ja osaksi tiedonhankinnan kohteeseen. Tiedustelulajien keskinäinen suhde on osittain hierarkkinen ja tiedustelulajit ovat myös osittain päällekkäisiä.

Tiedusteluviranomainen tarvitsee laissa säädetyn toimivaltuuden luonnollisen henkilön eli yksittäisen ihmisen perusoikeuksiin puuttuvaan tai muilta lailla kiellettyyn tietojen hankkimiseen ja hyödyntämiseen. Tiedustelumenetelmien osalta on oikeudellista merkitystä muun muassa sillä, onko kyse siviilitiedustelusta vai sotilastiedustelusta, ja sillä, onko tiedonhankinnan kohteena vieras valtio, muu organisaatiotoimija vai yksittäinen luonnollinen henkilö. Luonnollinen henkilö voi toimia vieraan valtion tai muun organisaatiotoimijan edustajan taikka yksityishenkilön asemassa. Sotilastiedustelu ei kohdistu yleensä yksittäisiin sotilashenkilöihin, vaan sotilasosastoihin ja niiden sotavarusteisiin sekä maantieteellisiin paikkoihin.

Avointen lähteiden tiedustelun (OSINT, Open Source Intelligence) osalta julkistenkin luonnolliseen henkilöön liittyvien tietojen keräämiseen ja yhdistämiseen sovelletaan tietosuoja- ja henkilötietolainsäädäntöä. Tiedusteluviranomainen tarvitsee tiedonhankintatoimivaltuuden muuhun kuin lyhytaikaiseen havaintojen tekemiseen luonnollisen henkilön avoimestakin toiminnasta, mukaan lukien henkilön toiminta tietoverkossa (suunnitelmallinen tarkkailu).

Henkilötiedustelussa (HUMINT, Human Intelligence) voi olla kyse monenlaisesta tiedonhankinnasta. Henkilö voi antaa tiedusteluviranomaiselle tietoja luottamuksellisesti (tietolähdetoiminta) tai tiedusteluvirkamies voi saada henkilöltä tietoja virkamiesasemansa salaamalla (peitelty tiedonhankinta ja peitetoiminta). Henkilötiedustelussa voi olla kyse myös henkilön toimintaa koskevien havaintojen tekemisestä. Tiettyyn luonnolliseen henkilöön kohdistuvaan lyhytaikaiseen aistinvaraiseen tarkkailuun tai ennalta määräämättömiin luonnollisiin henkilöihin kohdistuvaan aistinvaraiseen valvontaan ei ole katsottu tarvittavan nimenomaista toimivaltuutta. Viranomainen tarvitsee sen sijaan toimivaltuuden tiettyyn luonnolliseen henkilöön kohdistuvaan suunnitelmalliseen tarkkailuun tai tekniseen tarkkailuun (tekninen kuuntelu, tekninen katselu, tekninen seuranta ja tekninen laitetarkkailu) sekä ennalta määräämättömiin luonnollisiin henkilöihin kohdistuvaan tekniseen valvontaan.

Kuvaustiedusteluun (IMINT, Imagery Intelligence) liittyen luonnollisen henkilön paikkaan sijoitetulla kameralla toteutettavassa tarkkailussa on kyse teknisestä katselusta. Muuhun kuin kotirauhan suojaamaan paikkaan kohdistetun luonnollisen henkilön tarkkailun tai suunnitelmallisen tarkkailun yhteydessä voidaan käyttää kameraa ilman erillistä toimivaltuutta.

Signaalitiedustelu (SIGINT, Signals Intelligence) koskee sähkömagneettisia signaaleja, jotka välitetään viestintäverkkoa tai viestintäverkosta erillistä radioyhteyttä käyttämällä. Signaalitiedustelun alalajeja ovat viestitiedustelu (COMINT, Communications Intelligence), vieraiden laitteiden teknisten instrumentointisignaalien tiedustelu (FISINT, Foreign Instrumentation Signals Intelligence) ja elektroninen mittaustiedustelu (ELINT, Electronic Intelligence). Viestitiedustelu koskee varsinaisia luottamuksellisia viestejä, vieraiden laitteiden teknisten instrumentointisignaalien tiedustelu muita viestejä (esimerkiksi teknisen laitteen kauko-ohjaukseen käytettävän radiolähettimen lähettämä signaali) ja elektroninen mittaustiedustelu viestintään liittymättömiä tarkoituksellisesti lähetettyjä sähkömagneettisia signaaleja (esimerkiksi tutkan, paikannusjärjestelmän radiolähettimen tai häirintälähettimen lähettämä signaali).

Televiestien sisällön tai tunnistamistietojen hankkimisessa on sekä viestitiedustelun että vieraiden laitteiden teknisten instrumentointisignaalien tiedustelun osalta kyse telekuuntelusta, tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta tai televalvonnasta.

Radiolähetysten sisällön tai tunnistamistietojen hankkimiseen voitaneen soveltaa viestitiedustelun osalta teknisen kuuntelun toimivaltuutta, vaikka teknisen kuuntelun tyyppitapaukset toisenlaisia ovatkin. Radiolähetysten sisällön tai tunnistamistietojen hankkimiseen ei tarvita vieraiden laitteiden teknisten instrumentointisignaalien tiedustelun osalta erillistä toimivaltuutta esimerkiksi silloin, kun se toteutetaan luonnollisen henkilön tarkkailun yhteydessä.

Luonnolliseen henkilöön kohdistumattomaan tai esimerkiksi luonnollisen henkilön tarkkailun yhteydessä toteutettavaan elektroniseen mittaustiedusteluun ei tarvita (erillistä) toimivaltuutta.

Ominaispiirre- ja tunnistetiedustelussa (MASINT, Measurement and Signatures Intelligence) voi olla kyse muun muassa muita kuin tarkoituksellisesti lähetettyjä sähkömagneettisia tai ääniaaltoja koskevasta tiedonhankinnasta. Luonnolliseen henkilöön kohdistumattomaan tai esimerkiksi luonnollisen henkilön tarkkailun yhteydessä toteutettavaan ominaispiirre- ja tunnistetiedusteluun ei tarvita (erillistä) toimivaltuutta. Seuranta- tai paikannuslaitetta hyödyntävä liikkumisen seuranta on oma kysymyksensä.

Radiosignaalitiedustelu, tietoliikennetiedustelu ja ulkomaan tietojärjestelmätiedustelu edellyttävät tiedonhankinnan kohteena olevalta toiminnalta ulkomaanliityntää. Tietoliikennetiedustelu on käytettävissä sekä siviili- että sotilastiedustelussa. Radiosignaalitiedustelu ja ulkomaan tietojärjestelmätiedustelu ovat käytettävissä vain sotilastiedustelussa.

Tietoliikennetiedustelu koskee Suomen rajan viestintäverkossa ylittävää tietoliikennettä. Radiosignaalitiedustelu koskee Suomen alueen ulkopuolella olevasta laitteesta lähteviä tai tällaiseen laitteeseen saapuvia radiotaajuisia sähkömagneettisia aaltoja. Radiosignaalitiedustelussa voi olla kyse varsinaisista luottamuksellisista viesteistä, muista viesteistä, viestintään liittymättömistä tarkoituksellisesti lähetetyistä sähkömagneettisista signaaleista tai muista kuin tarkoituksellisesti lähetetyistä sähkömagneettisista aalloista. Radiosignaalitiedustelun kohteena olevat viestit voivat olla sekä viestintäverkkoihin kuuluvia radioyhteyksiä että viestintäverkoista erillisiä radioyhteyksiä käyttämällä välitettäviä.

Ulkomaan tietojärjestelmätiedustelu koskee Suomen ulkopuolella olevaa tietojärjestelmää. Ulkomaan tietojärjestelmätiedustelu voi kohdistua sitä koskevan säännöksen perustelujen mukaan sekä tietojärjestelmään että tietoverkkoon.

Tietoliikennetiedustelu ja tietoverkkoon kohdistuva ulkomaan tietojärjestelmätiedustelu rinnastuvat osittain telekuunteluun ja televalvontaan sekä tietojärjestelmään kohdistuva ulkomaan tietojärjestelmätiedustelu osittain tekniseen laitetarkkailuun.

Käsitettä tietoverkkotiedustelu on käytetty meillä eri merkityksissä siviilitiedustelun ja sotilastiedustelun yhteydessä. Siviilitiedustelussa tietoverkkotiedustelulla tarkoitetaan yleensä tiedonhankintaa tietoverkossa eli tietoverkossa toteutettavaa tarkkailua ja suunnitelmallista tarkkailua, peiteltyä tiedonhankintaa sekä peitetoimintaa. Sotilastiedustelussa tietoverkkotiedustelulla tarkoitetaan puolestaan yleensä tietoliikennetiedustelua ja tietojärjestelmätiedustelua eli tiedonhankintaa tietoverkosta.

Kimmo Hakonen
Tiedusteluvalvontavaltuutettu

Sivun alkuun