Hyppää sisältöön

Tarkoituksenmukaisuus ja lainmukaisuus tiedusteluvoimavarojen suuntaamisessa

21.6.2021 12.24
Kolumni

Tiedustelutoimintaa koskevien tuloksellisuusodotusten yhteydessä voivat tarkoituksenmukaisuusvaatimukset ja lainmukaisuusvaatimukset olla ainakin osittain yhdensuuntaisia. Tällöin myös tiedusteluvalvontavaltuutetun ja käräjäoikeuden toiminta voi tukea osaltaan tiedusteluvoimavarojen tarkoituksenmukaista suuntaamista, vaikka se ei niiden tehtäviin sinällään kuulukaan.

Tiedusteluviranomaisten tehtävänä on kansallisen turvallisuuden suojaaminen kansallista turvallisuutta uhkaavia konkreettisia rikoksia ja muita hankkeita estämällä ja paljastamalla sekä sotilasviranomaisten ja ylimmän valtiojohdon päätöksentekoa tukemalla.

Tehtävänsä toteuttamiseksi tiedusteluviranomaiset suuntaavat käytettävissään olevia tiedusteluvoimavaroja strategisella, operatiivisella ja taktisella tasolla. Voimavarojen strategisen tason suuntaamisessa on kyse tiedustelutoiminnan kohteiden valinnasta, operatiivisen tason suuntaamisessa tiedustelumenetelmien valinnasta ja tiedustelun kohdentamisesta sekä taktisen tason suuntaamisessa tiedustelutoimenpiteiden kohdistamisesta.

Käytettävissä olevien voimavarojen suuntaaminen on ensisijaisesti tarkoituksenmukaisuuskysymys.

Tiedustelutoiminnan parlamentaarisena valvojana toimiva eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta valvoo sekä tiedustelutoiminnan asianmukaisuutta että sen tarkoituksenmukaisuutta. Asianmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus koskevat tässä yhteydessä lähinnä tiedusteluvoimavarojen strategisen tason suuntaamista.

Voimavarojen suuntaaminen voi muuttua pelkän tarkoituksenmukaisuuskysymyksen lisäksi myös lainmukaisuuskysymykseksi.

Jos virkamies tai viranomainen epäonnistuu voimavarojen virheellisen suuntaamisen takia turvallisuusuhan torjumisessa, voi tämä synnyttää äärimmillään virkamiehelle virkavastuun taikka valtiolle vahingonkorvaus- tai hyvitysvastuun.

Tiedustelutoimintaa koskevien tuloksellisuusodotusten yhteydessä voivat tarkoituksenmukaisuusvaatimukset ja lainmukaisuusvaatimukset olla lisäksi ainakin osittain yhdensuuntaisia. Tällöin myös tiedustelutoiminnan lainmukaisuutta valvovan tiedusteluvalvontavaltuutetun sekä tiedonhankinnan kohdehenkilön luottamuksellisen viestin salaisuuteen tai muuhun yksityiselämän suojaan merkittävästi puuttuvien tiedustelumenetelmien käyttöön luvan antavan Helsingin käräjäoikeuden toiminta voi tukea osaltaan tiedusteluvoimavarojen tarkoituksenmukaista suuntaamista strategisella, operatiivisella ja taktisella tasolla, vaikka se ei niiden tehtäviin sinällään kuulukaan. Tiedustelumenetelmän käyttöä koskevia lupa-asioita käsitellessään käräjäoikeus toteuttaa ennakollista oikeusturvaa. Tämä rooli poikkeaa sen yleiselle tuomioistuimelle tavanomaisemmasta jälkikäteisen oikeussuojan antajan roolista.

Strategisen tason tuloksellisuusodotukset ja -vaatimukset koskevat sitä, että tiedusteluvoimavarat suunnataan ainoastaan kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan.

Operatiivisen tason tiedustelumenetelmien valintaan ja tiedustelun kohdentamiseen vaikuttavat tiedustelun periaatteet sekä tiedustelumenetelmien käytön yleiset ja erityiset edellytykset. Tiedustelun suhteellisuusperiaate sisältää tuloksellisuusodotusten ja -vaatimusten osalta sen, että tiedustelun toimenpiteellä tulee olla riittävät tosiasialliset mahdollisuudet saavuttaa tiedustelun päämäärät. Tiedustelumenetelmien käytön yleisiin edellytyksiin puolestaan kuuluu, että tiedustelumenetelmän käytöllä voidaan perustellusti olettaa saatavan tiedustelutehtävän kannalta tärkeää tietoa.

Tiedustelun periaatteet sekä tiedustelumenetelmien käytön yleiset ja erityiset edellytykset vaikuttavat myös taktisen tason tiedustelutoimenpiteiden kohdistamiseen. Tiedustelun vähimmän haitan periaate sisältää tuloksellisuusodotuksiin ja -vaatimuksiin liittyen muun muassa sen, että tiedon hankkimisessa ei saada puuttua luottamuksellisen viestin salaisuuteen muuten kuin mahdollisimman kohdennetusti ja rajoitetusti. Telekuuntelussa ja televalvonnassa tiedustelutoimenpide kohdistetaan tiettyyn teleosoitteeseen tai tiettyyn telepäätelaitteeseen sekä tietoliikennetiedustelussa tiettyyn viestintäverkon osaan tiettyjä hakuehtoja käyttämällä. Tiedustelumenetelmän käyttöä koskevaan päätökseen voidaan sisällyttää tiedustelutoimenpiteen kohdistamista koskevia lisärajoituksia ja -ehtoja. Tiedustelutoimenpiteen osuva kohdistaminen ja mahdollinen tiedustelumenetelmän käytössä kertyneen aineiston automaattinen käsittely palvelevat sekä perusoikeuksien toteutumista että aineiston tarkastamiseen kuluvien voimavarojen minimoimista.

Tiedustelutoimintaa koskevien tuloksellisuusodotusten ja -vaatimusten täyttymistä voidaan arvioida paitsi ennakollisesti myös jälkikäteen. Jälkikäteinen arviointi voi liittyä tiedustelumenetelmän käytön edellytysten täyttymisen arviointiin tiedustelumenetelmän käytön jatkamista koskevan asian käsittelyn yhteydessä taikka yleisempien tiedustelumenetelmän tuloksellisuutta koskevien kokemusten hyödyntämiseen kokonaan uusien asioiden käsittelyn yhteydessä. Tiedonhankintatoiminnan kohteet, tiedonhankinnan kohdentaminen ja tiedonhankintatoimenpiteiden kohdistaminen ovat siviili- ja sotilastiedustelussa rikostiedustelua väljemmin säänneltyjä. Siksi tuloksellisuusodotusten ja -vaatimusten merkitys korostuu, kun arvioidaan siviili- tai sotilastiedustelun tiedustelumenetelmän käytön jatkamisen edellytyksiä.

Kimmo Hakonen
Tiedusteluvalvontavaltuutettu

Sivun alkuun