Laki siviilitiedustelusta voimaan kesäkuun alusta
Suomessa tulee 1.6.2019 voimaan siviilitiedustelua koskeva lainsäädäntö, jolla parannetaan suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhilta. Tasavallan presidentti vahvisti 26.4. poliisilain muuttamista koskevan lain sekä lain tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa.
Lainsäädännöllä parannetaan Suomen mahdollisuuksia suojautua esimerkiksi terrorismilta, vieraiden valtioiden Suomeen kohdistamalta vakoilulta tai elintärkeän infrastruktuurin lamauttamiselta. Uusien toimivaltuuksien, tiedustelumenetelmien tarkoituksena on tuottaa välttämätöntä tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta ylimmän valtiojohdon päätöksenteon tueksi sekä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.
Tiedustelumenetelmät siviilitiedustelussa ovat vain suojelupoliisin käytössä ja suojelupoliisi voisi käyttää niitä tietyin edellytyksin myös ulkomailla. Uuden tiedustelulainsäädännön myötä suojelupoliisin esitutkinta- ja pakkokeinotoimivaltuudet poistuvat. Suojelupoliisin toimivaltuudet rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi kuitenkin säilyvät. Uusien lakien tultua voimaan suojelupoliisin tiedonhankinnan painopiste siirtyy nykyistä varhaisempaan vaiheeseen siten, että uhat voidaan havaita ja niihin reagoida nykyistä aiemmin.
Lait tulevat voimaan samaan aikaan sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön kanssa. Suojelupoliisin toiminnan valvonta tehostuu ja nykyisten valvojien lisäksi kokonaan uudet valvontaelimet tiedusteluvalvontavaltuutettu sekä eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta tulevat valvomaan suojelupoliisin toimintaa.
Siviilitiedustelulla suojataan Suomen kansallista turvallisuutta
Siviilitiedustelulainsäädäntö - kysymyksiä ja vastauksia
Kuvitteellisia esimerkkejä tiedustelulainsäädännön soveltamisesta